Kirjoittanut Jukka Lehtoranta

Qaicun lanseeraus tapahtuman kooste – 5 asiaa, jotka jokaisen pitää tietää sisäisestä tekoälystä

Tammikuussa 2026 Qaicu järjesti lanseeraustilaisuuden Lahdessa. Tapahtuma striimattiin samanaikaisesti LinkedIn Livessä, ja vastaanotto ylitti odotukset. Paneelissa oli viisi asiantuntijaa, jotka keskustelevat suomalaisen yrityskentän tekoälyn käytön nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista.

Tässä artikkelissa avaamme tilaisuuden keskeisimmät nostot, panelistien suorat kommentit ja sen, mitä Qaicun lanseeraus kertoo suomalaisen B2B-fintechin tilanteesta vuonna 2026.

Mikä on Qaicu?

Qaicu on yrityksesi sisäinen tekoäly operatiivisen toiminnan, taloushallinnon ja päätöksenteon tehostamiseen.

Qaicu paketoi kehittyneimmät kielimallit ja oman alustateknologiansa yrityksesi yksityiseksi tekoälyksi, joka tuntee liiketoimintasi läpikotaisin. Yhdistät eri järjestelmiin ja dokumentteihin hajautuneet tiedot muutamassa minuutissa. Tuotat reaaliaikaisia vastauksia, analyyseja ja visualisointeja sekä suoritat tehtäviä Qaicun tekoälyagenttien avulla.

Toisin kuin yleiset tekoälypalvelut kuten ChatGPT tai Gemini, Qaicu ei nojaa avoimeen internetiin tai yleiseen tietoon. Se toimii yrityksen omassa ympäristössä, täyttää GDPR:n ja EU:n AI Actin vaatimukset, eikä yrityksesi data leviä sinne minne se ei kuuluu. Qaicun otat käyttöön minuuteissa – ilman raskaita käyttöönottoprojekteja.

Qaicun kärki on virtuaalinen CFO: tekoäly, joka tuntee yrityksesi talousluvut yksittäisen tositteen tarkkuudella ja vastaa kysymyksiin reaaliajassa luonnollisella kielellä.

Lanseeraustapahtuma – lyhyt koonti

Tapahtuma järjestettiin Lahdessa StartHubissa. Hostina toimi Sani Leino. Paneeli striimattiin samanaikaisesti LinkedIn Livessä, ja tapahtuma keräsi yhteensä yli 266 päättäjää live-yleisön sekä 711 videon katselua. Engagement-aste nousi 24,1 prosenttiin — poikkeuksellisen korkea luku suomalaisessa B2B-viestinnässä.

Paneelissa keskusteltiin siitä, missä suomalainen yrityskenttä todella menee tekoälyn hyödyntämisessä ja mitä Qaicun lanseeraus siinä maisemassa tarkoittaa.

Puhuja	Rooli	Yritys
Sani Leino	Host	Faction HKI
Juhamatti Hyyppä	Perustaja & CEO	Qaicu
Tuomas Tahvanainen	Puheenjohtaja	Taloushallintoliitto
Tuomas Liisanantti	Markkinointijohtaja	SDM Digital
Juuso Viitanen	CFO	Springvest Oyj
Osku Torro	Tutkijatohtori	Tampereen yliopisto

Paneeli kävi läpi kuusi keskeistä teemaa: onko tekoäly kupla, miksi hyödyt jäävät saamatta, missä Suomi menee, tekoälyn vaikutukset työrooleihin, hiljaisen tiedon säilyttäminen ja miten tekoäly muuttaa sen, miten asiakkaat löytävät sinut.

Mistä Qaicu syntyi?

Qaicun perustaja Juhamatti Hyyppä on toiminut pitkään taloushallinnon maailmassa. Tausta näkyy tuotteessa: Qaicu on rakennettu ensisijaisesti yritystoiminnan ytimeen – siihen kohtaan, jossa päätöksiä tehdään mutta tieto on hajallaan.

”Matkan varrella oivalsin, että tietoa on yrityksissä tarjolla, mutta kysymyksiä on melkein yhtä paljon kuin sitä tietoa. Siitä syntyi idea virtuaalisesta talousjohtajasta – sellaisesta ei ollut vielä. Rupesin miettimään, voisinkohan sen tehdä. Aika moni sanoi, ettei pysty.” — Juhamatti Hyyppä, Qaicu, perustaja & CEO

Qaicu on yrityksen sisäinen tekoäly, joka integroituu omiin järjestelmiin ja dokumentaatioon. Se toimii EU:ssa, noudattaa GDPR:ää ja EU AI Actia, eikä yrityksen data poistu omasta ympäristöstä. Virtuaalinen talousjohtaja on sen kärki – mutta toimiala ei rajoitu vain talouspuolelle.

Onko tekoäly kupla? Paneeli vastasi.

Yksi illan kärjekkäimmistä kysymyksistä: McKinseyn tutkimuksen mukaan 80 % yrityksistä hyödyntää tekoälyä, mutta 80 % heistä ei ole saanut siitä merkittävää liiketoimintahyötyä. Kupla vai ei?

Paneeli oli yksimielinen: ei kupla, mutta odotukset ja todellisuus eivät vastaa toisiaan.

”Tekoäly ei ole missään nimessä kupla. Täytyy erottaa teknologian käyttöönotto ja teknologian kyvykkyydet. Kupla saattaa tulla siitä, että tekoälyllä on hirvittäviä odotuksia, mutta sen käyttöönotto on odotuksia hitaampaa.” — Osku Torro, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

”Kyse ei ole kuplasta. Iso erottava asia verrattuna esimerkiksi blockchainiin on se, että niin laaja yleisö ymmärtää, mitä tältä voidaan odottaa ja sovelluspuolia on paljon laajemmin talouden ulkopuolellakin.” — Tuomas Tahvanainen, puheenjohtaja, Taloushallintoliitto

Miksi hyödyt eivät realisoidu? Kolme juurisyytä

Hyyyppä ja Tahvanainen tunnistivat paneelissa saman ongelman eri kulmista. Hyyppä tiivisti:

”Tässä on ehditty käydä läpi vaihe, jossa vähän pakotettiin teknologia edellä tekoälyä käyttöön. Se on vähän samaa kuin sanoisit, että nyt pitäisi keksiä nopeasti hyvä idea. Harvemmin ne tulevat sillä tavalla.” — Juhamatti Hyyppä, Qaicu.ai, perustaja & CEO

Kolme tyypillisintä syytä siihen, miksi tekoäly ei tuota odotettua arvoa:

1. Teknologia ennen käyttötapausta: Tekoäly otetaan käyttöön ilman selkeää ongelmaa, johon se vastaa. Tuloksena on kokeiluja vailla vaikutuksia.
2. Data ei ole kunnossa: Yrityksen tieto on hajallaan järjestelmissä, joihin tekoäly ei pääse käsiksi tai sitä ei uskalleta viedä mihinkään tietoturvahuolien takia.
3. Käyttöönotto jää puolitiehen: Tekoälyä kokeillaan kerran, se ei heti ratkaise kaikkea, ja se unohdetaan. Hyöty syntyy vasta, kun se on osa päivittäistä työnkulkua.

Qaicun rakenne vastaa näihin ongelmiin suoraan: integraatiot valmiina, data yrityksen omassa ympäristössä, käyttöönotto ilman projekteja.

Missä Suomi menee?

Tapahtumassa jaettiin tuore data suomalaisen myynnin kentältä: vain joka kymmenes myyjä käyttää tekoälyä aktiivisesti ja kokee saavansa siitä konkreettista hyötyä. 34 prosenttia myyjistä ei käytä tekoälyä lainkaan.

Samaan aikaan osa yleisöstä raportoi työtehon kasvaneen yli 300 prosenttia.

Kahtiajako on selvä ja se ei selity ikäryhmillä tai toimialalla. Se selittyy asenteella ja rohkeudella kokeilla.

”Kasvuyhtiö-puolella yhtiöt, jotka eivät käytä tekoälyä, eivät erotu niin selkeästi. Tekoälystä on tullut kilpailuetu. Itse en todennäköisesti ehtisi tekemään niitä asioita, mitä nyt teen, jos minulla ei olisi Qaicua kaverina töissä.” — Juuso Viitanen, CFO, Springvest

Taloushallinnon puolella tilanne on erityisen tarkkaavaisuuden arvoinen. Taloushallintoliitto on seurannut alan digitalisaatiota lähes kymmenen vuoden ajan. Tuorein, vielä julkaisematon tutkimus (lähes 1 500 vastaajaa, yli 10 % koko toimialan työvoimasta) kertoo pysähtyneisyydestä:

”Automaatioasteet eivät ole kahteen vuoteen muuttuneet minnekään. Lisäarvopalveluiden osuus palvelutuotannosta on varovaisesti laskenut. Me ollaan semmoisessa pysähtyneisyyden ajassa – kehitystä, josta ollaan oltu ylpeitä, ei enää tapahdu. Tämä seuraava teknologiamurros on mahdollisuus, mutta se on meistä itsestä kiinni.” — Tuomas Tahvanainen, puheenjohtaja, Taloushallintoliitto

Digitalisaation veturi on siis käytännössä pysähtynyt juuri ennen tekoälyn läpimurtoa. Tämä on sekä haaste että valtava tilaisuus organisaatioille, jotka lähtevät nyt liikkeelle.

Tekoäly muuttaa myös sen, miten asiakkaat löytävät sinut

SDM Digital (ent. Suomen Digimarkkinointi) markkinointijohtaja Tuomas Liisanantti toi paneeliin oman näkökulman: ostokäyttäytyminen muuttuu nopeammin kuin yritykset ehtivät reagoida.

”Googlen perinteinen hakutulossivu on jo muuttunut – ensin AI overviews, josta mahdollisuus jatkaa suoraan tekoälykeskusteluun. Ostajat siirtyvät sinne. Yritykset, joilla Google näyttelee merkittävää roolia asiakashankinnassa, kannattaa olla hereillä jo nyt.” — Tuomas Liisanantti, markkinointijohtaja, Suomen Digimarkkinointi

Tämä tarkoittaa, että perinteinen hakukoneoptimointi ei enää riitä yksin. Nyt pitää siirtyä AI-optimointiin: näkyykö yrityksesi, kun potentiaalinen asiakas kysyy tekoälyltä suositusta.

Toisaalta sama ilmiö toimii sisäisesti: tekoäly on tulossa työpöydälle tavalla tai toisella. Kysymys on, onko yrityksellä valmiina oma, turvallinen ratkaisu vai käyttävätkö työntekijät jotain muuta.

Entä hiljainen tieto – se, joka katoaa ihmisten mukana?

Yleisöstä nousi yksi tapahtuman parhaista kysymyksistä: mitä tapahtuu sille tiedolle, jota ei ole dokumentoitu – osaamiselle, verkostoille, päätöslogiikalle, joka asuu ihmisten päissä?

”Tekoälyn kontekstiymmärrys ja muisti paranevat. Organisaatiomuistin syntyminen tekoälyn avulla on ihan realistinen skenaario. Kun tekoäly muistaa vuosien mittaan dokumentaation, päätösperusteet, työnkulut – ja kuka tietää mitäkin – se on äärimmäisen mielenkiintoinen muutos.” — Osku Torro, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Sisäinen tekoäly, joka oppii jatkuvasti yrityksen omasta toiminnasta, on käytännössä elävä institutionaalinen muisti. Tämä on yksi Qaicun keskeisimmistä lupauksista: tieto ei lähde talosta, vaikka ihmiset lähtisivät.

Katoaako keskijohto? Katoavatko junioripositiot?

Yksi tapahtuman laajimmista teemoista oli se, mitä tekoäly tekee työroolien rakenteelle.

”Rutiinihommat ja toisteiset tehtävät poistuvat ihmisten työpöydältä – ja se on hyvä asia. Junioriroolit tulevat olemaan enemmän sellaisia, joissa pitää ajatella kriittisesti, haastaa, kyseenalaistaa. Merkityksellisyys junioriroolissa kasvaa.” — Juuso Viitanen, CFO, Springvest

Osku Torro lisäsi tutkijan perspektiivin: ns. skill erosion – taitojen rapautuminen ulkoistamisen seurauksena – on todellinen riski, mutta ei väistämätön.

”Jos ulkoistaa kokonaan kirjoittamisen tai koodaamisen tekoälylle, taito rapautuu. Mutta sama pätee mihin tahansa: tietokonepelit eivät tee tyhmemmäksi, jos niissä käyttää päätä. Kyse on siitä, miten teknologiaa käyttää – ei siitä, käyttääkö sitä.” — Osku Torro, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Tuomas Tahvanainen näki tilanteessa historiallista toistoa: taloushallinnon edellinen suuri murros 2000-luvun alussa ei vähentänyt alan työvoimaa – se toi mukaan täysin uudenlaista osaamista ja uudenlaisia ihmisiä.

”Nyt on kyse siitä, että haastetaan nykyiset toimintatavat. Taloushallinnossa on puhuttu pitkään tehostamisesta ja automaatiosta. Tekoäly uudistaa sen digitalisaation uuteen vaiheeseen – ei pelkästään tehostamiseen, vaan täysin uusiin tapoihin toimia.” — Tuomas Tahvanainen, puheenjohtaja, Taloushallintoliitto

Liisanantti tiivisti markkinointipuolen kulman:

”Vastavirtaan taisteleminen teknologiamurrosta vastaan ei tunnu ollenkaan voittavalta strategialta. Nuoremmilla ikäluokilla adaptaatio on ihan eri tasolla — ja se on globaali trendi.” — Tuomas Liisanantti, markkinointijohtaja, Suomen Digimarkkinointi

Mitä tämä tarkoittaa yrityksellesi käytännössä?

Paneelin viesti tiivistyi viiteen konkreettiseen askeleeseen:

1. Aloita käyttötapauksesta, ei teknologiasta. Mikä on se ongelma, johon tekoäly vastaa? Ratkaise se ensin, hanki työkalu sen jälkeen.
2. Vie data turvalliseen ympäristöön. Tekoälystä ei saa irti todellista arvoa, jos sitä käytetään vain julkisella datalla. Oman datan käyttö vaatii oman ympäristön.
3. Anna tekoälylle oikea mahdollisuus. Yksi huono kokemus ei kerro teknologiasta — se kertoo käyttötapauksesta tai käyttöönoton tavasta.
4. Seuraa, mihin AI-hakukäyttäytyminen vie asiakashankintasi. AI-optimointi ei ole enää vain edelläkävijöiden asia.
5. Rakenna organisaatiomuistia nyt. Sisäinen tekoäly, joka oppii yrityksestä jatkuvasti, on pitkän aikavälin kilpailuetu.

Kokeile Qaicua ilmaiseksi

Qaicu on nyt julkisesti saatavilla osoitteessa qaicu.ai sekä Finago Procountor Storesta.

Jos kiinnostuit keskustelemaan lisää, ota yhteyttä.