Kirjoittanut Lauri Mäntysaari – Päivitetty 14.5.2026

Mikä on tekoälyagentti ja miten otan agentin käyttöön?

Tekoälyagenteista puhutaan nyt kaikkialla ja syystä. Agenttipohjainen tekoäly (usein myös ”ai agentti” tai ”agenttinen tekoäly”) mahdollistaa työn automatisoinnin tavalla, joka ei vaadi syvällistä teknistä osaamista.

Innostuksen takana on kuitenkin karu todellisuus. MIT:n heinäkuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan 95 % aloitetuista tekoälyprojekteista epäonnistuu ennen tuotantoon pääsemistä.

Tässä artikkelissa käyn läpi mitä tekoälyagentti oikeasti tarkoittaa, miten se eroaa chatbotista, mihin sitä käytetään liiketoiminnassa ja miten otat tekoälyagentit käyttöön niin, ettet päädy osaksi tuota 95 prosenttia.

Mitä tekoälyagentti tarkoittaa?

Tekoälyagentti on tekoälyä hyödyntävä ohjelma, joka pystyy suorittamaan tiettyyn aihepiiriin kuuluvia tehtäviä itsenäisesti. Agentti koostuu kahdesta osasta: pohjatiedoista ja työkaluista. Pohjatiedot kertovat mitä agentti ymmärtää, ja työkalut määrittävät mitä se pystyy tekemään.

Tämä erottaa tekoälyagentin perinteisestä ohjelmistosta. Perinteinen ohjelma toimii pelkästään ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaan. Tekoälyagentti sen sijaan pystyy omatoimisesti yhdistelemään käytössään olevia työkaluja päästäkseen haluttuun lopputulokseen, myös tavoilla joita ei ole erikseen ohjelmoitu.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kysyt tekoälyagentilta ”paljonko myyntimme kasvoi viime kvartaalilla verrattuna edellisvuoteen”, agentti hakee luvut kahdesta eri järjestelmästä, laskee muutosprosentin ja muotoilee vastauksen ymmärrettäväksi. Kukaan ei ole koodannut juuri tuota vertailua, vaan agentti osaa yhdistää työkalunsa itsenäisesti.

Termiä käytetään monessa muodossa. Tekoälyagentti, ai agentti ja agenttinen tekoäly tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Englanninkielisessä keskustelussa puhutaan usein ”AI agentista”, ja suomeksi vakiintuneita muotoja ovat sekä tekoälyagentti että AI-agentti. Lue myös artikkelimme siitä, mitä yrityksen sisäinen tekoäly tarkoittaa laajemmin.

Miten yrityksen oma tekoälyagentti eroaa ChatGPT:stä tai Claudesta

ChatGPT, Claude ja muut yleiskäyttöiset tekoälychatit ovat tehokkaita työkaluja. Niillä voi ideoida, luonnostella, analysoida ja jopa yhdistää ulkoisia tietolähteitä. Mutta kun puhutaan yrityksen liiketoimintakriittisestä tiedosta, pelkkä kyvykkyys ei riitä. Ratkaisevaa on kuka hallitsee dataa, kenellä on pääsy mihinkin ja miten kokonaisuutta ylläpidetään organisaatiotasolla.

Ero kiteytyy kolmeen asiaan.

Räätälöinti vs. yleiskäyttöisyys

ChatGPT ja Claude on suunniteltu vastaamaan mihin tahansa kysymykseen kohtuullisesti. Yrityksen oma tekoälyagentti on rakennettu vastaamaan juuri tiettyihin liiketoimintakysymyksiin tarkasti. Agentti tuntee yrityksesi terminologian, prosessit ja datarakenteet, koska se on koulutettu niihin.

Hallinta ja pääsyoikeudet

Yleiskäyttöisessä chatissa jokainen käyttäjä toimii omalla vastuullaan. Hän päättää itse mitä dataa syöttää, kenen kanssa jakaa keskusteluhistorian ja miten tuloksia käyttää. Yrityksen tekoälyagentissa pääsyoikeudet on määritelty organisaatiotasolla: talouspäällikkö näkee talousluvut, HR-vastaava näkee henkilöstödatan, ja kukaan ei vahingossa jaa toiselle kuuluvaa tietoa.

Ylläpito ja skaalautuvuus

Kun yksittäinen työntekijä rakentaa itselleen toimivan tavan käyttää ChatGPT:tä tai Claudea, se osaaminen jää hänelle. Jos hän vaihtaa työpaikkaa, hänen promptinsa, työnkulkunsa ja tapansa käyttää tekoälyä lähtevät hänen mukanaan. Yrityksen oma tekoälyagentti on organisaation omaisuutta. Se skaalautuu kaikille käyttäjille, sitä ylläpidetään keskitetysti ja se kehittyy koko organisaation hyödyksi.

Vertailu

Käytännön esimerkki tekee eron selväksi. Kuvitellaan tilanne, jossa talouspäällikkö haluaa tietää miten yrityksen käyttöaste kehittyi viime kuussa verrattuna budjettiin.

ChatGPT:llä tai Claudella talouspäällikkö voi saada vastauksen, mutta hänen täytyy itse kopioida tai yhdistää oikeat tiedostot, varmistaa että data on ajantasaista ja huolehtia ettei luottamuksellista tietoa päädy väärään paikkaan.

Perinteisellä automaatiolla raportti syntyy, mutta vain jos joku on rakentanut tarkan prosessin juuri tälle vertailulle. Jos budjettitiedosto vaihtaa muotoa, automaatio hajoaa.

Yrityksen omalla tekoälyagentilla talouspäällikkö kysyy kysymyksen luonnollisella kielellä. Agentti hakee käyttöastetiedot yhdestä järjestelmästä ja budjetin toisesta, laskee vertailun ja muotoilee vastauksen. Data on ajantasaista ja pääsy rajattu talouspäällikön rooliin.

Miten tekoälyagentti toimii käytännössä

Tekoälyagentin toimintaperiaate on yksinkertaisempi kuin miltä se kuulostaa. Jokainen tehtävä, jonka agentti suorittaa, noudattaa samaa peruskaavaa.

Käyttäjä antaa tehtävän luonnollisella kielellä

Et kirjoita koodia tai valitse valikoista. Kysyt agentilta samalla tavalla kuin kysyisit kollegalta: ”Miten myyntimme kehittyi helmikuussa verrattuna tammikuuhun?” tai ”Tee yhteenveto viime viikon asiakaspalautteista.”

Agentti tulkitsee mitä haluat saavuttaa

Tässä tekoälyagentti eroaa perinteisestä ohjelmistosta. Agentti ei etsi tarkkaa komentoa tietokannastaan, vaan ymmärtää kysymyksen merkityksen ja päättelee mitä tietoja tarvitaan vastaamiseen.

Agentti hakee tarvittavan datan yrityksen järjestelmistä

Agentti käyttää sille määriteltyjä integraatioita: se voi hakea lukuja taloushallinnon järjestelmästä, dokumentteja SharePointista, keskusteluhistoriaa CRM:stä tai tietoja HR-järjestelmästä. Agentti hakee vain sitä dataa, johon käyttäjän roolilla on pääsy.

Agentti yhdistelee tietoa ja muodostaa vastauksen

Jos vastaus vaatii tietoa useasta lähteestä, agentti osaa yhdistää ne. Esimerkiksi myyntikehityksen vertailu vaatii sekä toteutuneita lukuja että budjettitietoja, jotka voivat sijaita eri järjestelmissä. Agentti hakee molemmat, laskee vertailun ja muotoilee tuloksen.

Käyttäjä saa vastauksen ja voi jatkaa keskustelua

Vastaus tulee selkokielellä, ei raakadatana. Jos haluat tarkentaa, voit kysyä jatkokysymyksen: ”Näytä sama jaottelu tiimeittäin” tai ”Mistä suurin muutos johtuu?” Agentti muistaa keskustelun kontekstin ja tarkentaa vastausta.

Koko prosessi kestää tyypillisesti sekunteja. Vertailun vuoksi: saman tiedon kokoaminen käsin eri järjestelmistä, Exceliin yhdistäminen ja raportin muotoilu vie usein tunteja.

Oleellista on ymmärtää, että tekoälyagentti ei keksi tietoa. Se hakee vastauksen aina niistä lähteistä, jotka sille on määritelty. Jos agentilla ei ole pääsyä tarvittavaan dataan, se kertoo sen sen sijaan että arvaisi.

Miten koulutan tekoälyagentin

Tekoälyagenttia voi verrata uuteen työntekijään. Jotta hän pystyy suorittamaan tehtävänsä, hänen täytyy ymmärtää mitä hänen vastuulleen kuuluu, millä tavalla työ tehdään ja mitä tietoja työssä käytetään. Sama pätee tekoälyagenttiin. Tekoälyagentin tekeminen ja kouluttaminen alkaa siitä, että ymmärrät mitä agentti tarvitsee onnistuakseen.

Agentti tarvitsee toimiakseen kolme asiaa:

Data, jonka pohjalta se toimii

Agentti on juuri niin hyvä kuin sen käytettävissä oleva tieto. Jos haluat agentin vastaavan talousjohtajan kysymyksiin, se tarvitsee pääsyn talouslukuihin. Jos haluat sen tukevan HR-tiimiä, se tarvitsee henkilöstökäsikirjan ja HR-ohjeistukset.

Tässä kohtaa monet tekevät ensimmäisen virheen: agentille annetaan pääsy kaikkeen mahdolliseen dataan kerralla. Lopputuloksena agentti tietää kaikesta vähän, mutta ei mistään tarpeeksi. Parempi lähestymistapa on rajata agentin data tarkasti siihen tehtävään, jota sen halutaan ratkaisevan.

Ohjeet siitä, miten tehtävä halutaan suorittaa.

Pelkkä data ei riitä. Agentti tarvitsee myös ohjeistuksen siitä, millä tavalla sen toivotaan vastaavan. Pitääkö vastauksen olla tiivistelmä vai yksityiskohtainen analyysi? Käytetäänkö yrityksesi sisäistä terminologiaa? Onko joitain aiheita, joihin agentin ei pidä ottaa kantaa?

Käytännön esimerkki: tilitoimiston agentti, joka vastaa asiakkaiden kysymyksiin, tarvitsee ohjeen siitä, milloin se vastaa itse ja milloin se ohjaa kysymyksen kirjanpitäjälle. Ilman tätä rajausta agentti saattaa vastata kysymyksiin, joihin sen ei pitäisi.

Tieto siitä, mitä osa-alueita tehtävässä tulee huomioida.

Tämä on usein laiminlyöty vaihe. Agentille täytyy kertoa mitkä asiat ovat kriittisiä juuri tässä tehtävässä. Talousraportoinnissa se voi tarkoittaa sitä, että agentti tietää mitkä luvut ovat auditoituja ja mitkä alustavia. HR-kontekstissa se voi tarkoittaa sitä, että agentti ymmärtää palkkatietojen olevan luottamuksellisia eikä näytä niitä kaikille.

Kielimallipohjaisten tekoälyagenttien ja perinteisen ohjelmiston suurin ero on agentin kyky keksiä ennalta määrittelemättömiä tapoja päästä haluttuun lopputulokseen. Tämä on sekä suurin vahvuus että suurin riski. Siksi on erittäin tärkeää antaa agentille tarkkaan suunniteltu kuvaus tavoitellusta lopputuloksesta ja sen rajoista.

Hyvä nyrkkisääntö: jos et pystyisi kuvaamaan tehtävää selkeästi uudelle työntekijälle, et pysty kuvaamaan sitä agentillekaan. Tehtävänannon selkeys ratkaisee onnistumisen.

Mihin tekoälyagentteja käytetään liiketoiminnassa

Tekoälyagentin hyöty riippuu siitä, mihin dataan se on yhdistetty ja mikä tehtävä sille on annettu. Alla neljä yleisintä käyttötapaa suomalaisissa yrityksissä.

Talousjohtaja: raportointi ja talouden seuranta

Talousjohtajan arjessa suuri osa ajasta kuluu tiedon kokoamiseen eri järjestelmistä. Kuukausiraportin koostaminen, budjettiseuranta ja kassavirtaennusteet vaativat manuaalista työtä, joka toistuu kuukaudesta toiseen.

Tekoälyagentti, joka on yhdistetty taloushallinnon järjestelmiin, muuttaa tämän prosessin. Sen sijaan että avaat kolme eri järjestelmää ja rakennat Excelin, kysyt agentilta: ”Miten liikevaihtomme kehittyi Q1:llä verrattuna budjettiin, ja mistä suurimmat poikkeamat johtuvat?” Agentti hakee luvut, tekee vertailun ja nostaa poikkeamat esiin.

Ajansäästö yksittäisessä raportissa voi olla tunteja. Kuukausitasolla se tarkoittaa kokonaisia työpäiviä, jotka vapautuvat analyysiin ja päätöksentekoon.

Lue lisää siitä, miten Qaicu tukee talousjohtajan työtä.

Tilitoimisto: asiakaskysymykset ja tiedonhaku

Tilitoimiston kirjanpitäjä saa päivittäin kymmeniä kysymyksiä asiakkailta. Osa on yksinkertaisia (”milloin viimeisin alv-ilmoitus on jätetty?”), osa vaatii taustatyötä useasta lähteestä.

Tekoälyagentti, jolla on pääsy asiakaskohtaiseen kirjanpitodataan, pystyy vastaamaan rutiineihin nopeasti ja tarkasti. Kirjanpitäjä voi myös käyttää agenttia omana apuvälineenään: ”Tee yhteenveto asiakkaan X kuluista viimeiseltä kvartaalilta, jaoteltu kustannuspaikoittain.”

Tilitoimistolle tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijan aika vapautuu vaativampaan neuvontaan ja asiakastyöhön.

Lue lisää siitä, miten Qaicu toimii tilitoimiston arjessa.

Myynti: tarjousten valmistelu ja asiakasymmärrys

Myyjän tehokkuus riippuu siitä, kuinka nopeasti hän pääsee käsiksi oikeaan tietoon ennen asiakastapaamista. Asiakashistoria CRM:ssä, aiemmat tarjoukset, sopimustiedot ja tuotetiedot sijaitsevat usein eri paikoissa.

Tekoälyagentti kokoaa nämä yhteen: ”Näytä asiakkaan X ostohistoria, viimeisin tarjous ja avoimet tarjouspyynnöt.” Myyjä saa kattavan tilannekuvan minuuteissa sen sijaan, että käyttäisi puoli tuntia tiedon etsimiseen.

Lue lisää siitä, miten Qaicu tukee myyntityötä.

HR: henkilöstökysymykset ja perehdytys

Henkilöstöhallinnossa toistuvat samat kysymykset: lomat, työsuhde-edut, matkustusohjeistukset, perehdytysmateriaalit. HR-tiimi vastaa niihin päivittäin, usein samoilla vastauksilla.

Tekoälyagentti, joka tuntee yrityksen HR-käsikirjan ja henkilöstöpolitiikat, vastaa näihin välittömästi. Työntekijä kysyy agentilta ”paljonko minulla on lomapäiviä jäljellä?” tai ”mikä on matkustuspolitiikkamme Euroopan matkoille?” ja saa vastauksen heti ilman, että HR-tiimin tarvitsee keskeyttää omaa työtään.

Perehdytyksessä hyöty moninkertaistuu. Uusi työntekijä voi kysyä agentilta kaikkea yrityksen käytännöistä sen sijaan, että etsii tietoa kymmenestä eri dokumentista tai odottaa kollegan vastausta.

Lue lisää siitä, miten Qaicu auttaa henkilöstöjohtajaa.

Yleisimmät virheet tekoälyagenttien käyttöönotossa

MIT:n heinäkuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan 95 % aloitetuista tekoälyprojekteista epäonnistuu ennen tuotantoon pääsemistä. Luku on korkea, mutta syyt ovat usein ennakoitavissa ja vältettävissä. Tässä viisi yleisintä virhettä, jotka näemme yrityksissä joiden kanssa olemme työskennelleet.

Liian laaja tavoite heti alussa.
Yritys haluaa tekoälyagentin, joka ”tekee kaiken”. Projekti alkaa kunnianhimoisena, mutta laahuaa kuukausia ilman konkreettisia tuloksia. Lopulta kukaan ei tiedä mitä agentti oikeastaan tekee hyvin.

Parempi lähestymistapa: aloita yhdestä selkeästä käyttötapauksesta. Esimerkiksi ”agentti vastaa henkilöstökysymyksiin HR-käsikirjan pohjalta” tai ”agentti tekee kuukausiraportin talousluvuista”. Kun yksi käyttötapaus toimii, laajenna seuraavaan.

Agentti rakennetaan ilman pääsyä yrityksen dataan.

Tämä on MIT:n raportin yleisin havainto. Yritys ottaa käyttöön tekoälyagentin, mutta ei yhdistä sitä omiin järjestelmiinsä. Lopputuloksena agentti vastaa yleistiedon pohjalta, ja vastaukset eivät liity yrityksen todelliseen tilanteeseen.

Tekoälyagentti ilman integraatioita on käytännössä sama asia kuin yleiskäyttöinen tekoälychatti. Arvo syntyy vasta kun agentti pääsee käsiksi juuri sinun liiketoimintadataasi.

Tehtävänanto on epämääräinen.

Agentti saa ohjeeksi ”auta taloushallinnossa”. Se on yhtä hyödyllinen ohje kuin uudelle työntekijälle sanominen ”tee jotain hyödyllistä”. Agentti tarvitsee tarkan kuvauksen siitä mitä sen odotetaan tekevän, millä datalla, kenelle ja missä muodossa.

Mitä tarkempi tehtävänanto, sitä parempi tulos. Tämä pätee sekä tekoälyagentteihin että ihmisiin.

Kukaan ei omista käyttöönottoa.

Tekoälyagentti hankitaan, mutta kukaan ei vastaa siitä että ihmiset oikeasti käyttävät sitä. Kaksi kuukautta myöhemmin agentti on olemassa mutta kukaan ei kysy siltä mitään.

Onnistunut käyttöönotto vaatii omistajan: henkilön joka kerää palautetta, parantaa agentin ohjeistusta ja varmistaa että tiimi tietää miten ja milloin agenttia kannattaa käyttää.

Odotukset eivät vastaa todellisuutta.

Johtoryhmä odottaa, että tekoälyagentti korvaa kokonaisen tiimin. Todellisuudessa agentti on parhaimmillaan asiantuntijan apuvälineenä. Se nopeuttaa tiedonhakua, automatisoi rutiineja ja vapauttaa aikaa, mutta se ei korvaa ihmisen arviointikykyä, asiakassuhteita tai strategista ajattelua.

Realistiset odotukset johtavat tyytyväisiin käyttäjiin. Ylimitoitetut lupaukset johtavat hylättyihin projekteihin.

Hallittavuus, tietoturva ja luottamus

Johdon ja asiantuntijoiden yleisin kysymys tekoälyagentista on yksinkertainen: voiko tähän luottaa?

Kysymys on perusteltu. Tekoälyagentti, joka pääsee käsiksi yrityksen liiketoimintadataan, on eri asia kuin yleiskäyttöinen chatti johon kopioidaan yksittäisiä tietoja. Siksi hallittavuus, tietoturva ja läpinäkyvyys eivät ole ”mukavia lisäominaisuuksia” vaan edellytyksiä sille, että agenttia voidaan käyttää tuotannossa.

Pääsyoikeudet on rajattu käyttäjärooleittain

Kaikki eivät saa nähdä kaikkea. Talouspäällikkö näkee talousluvut, HR-vastaava näkee henkilöstödatan, myyjä näkee oman asiakaskantansa. Jos tekoälyagentti ei tue roolipohjaista pääsynhallintaa, joku tulee näkemään jotain mitä hänen ei pitäisi.

Agentin käyttämä data on jäljitettävissä

Kun agentti antaa vastauksen, käyttäjän pitää pystyä selvittämään mistä lähteestä tieto on peräisin. Tämä ei ole pelkästään regulaation vaatimus. Se on käytännön luottamuskysymys: jos talousjohtaja esittää hallitukselle luvun joka perustuu agentin vastaukseen, hänen täytyy pystyä kertomaan mistä luku tulee.

GDPR ja EU AI Act on huomioitu

Euroopassa toimivan yrityksen tekoälyagentin tulee täyttää sekä GDPR:n vaatimukset henkilötietojen käsittelystä että EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) vaatimukset läpinäkyvyydestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksen tulee tietää missä agentin käsittelemä data sijaitsee, kuka siihen pääsee käsiksi ja miten pitkään sitä säilytetään. Lue lisää Qaicun tietoturvakäytännöistä Tietoturva UKK -sivultamme.

World Economic Forum nostaa tietoturvan, hallittavuuden ja läpinäkyvyyden tekoälyn hyödyntämisen keskiöön. Vaikka markkinassa on tällä hetkellä paine edetä nopeasti, nämä peruskysymykset eivät ole hävinneet. Ne ovat vain siirtyneet konsultilta sinulle.

Miten otan tekoälyagentin käyttöön

Tekoälyagentin käyttöönotto ei vaadi IT-projektia, kuukausien suunnittelua tai teknistä osaamista. Mutta se vaatii selkeän ajatuksen siitä, mitä haluat agentin tekevän. Tässä viisi vaihetta, jotka toimivat koosta ja toimialasta riippumatta.

Tunnista yksi konkreettinen käyttötapaus.

Älä aloita strategiasta. Aloita yhdestä toistuvasta tehtävästä, joka vie aikaa ja jossa tarvitaan tietoa useasta lähteestä. Hyviä ensimmäisiä käyttötapauksia ovat esimerkiksi kuukausiraportin koostaminen, asiakaskysymyksiin vastaaminen tai henkilöstöohjeiden hakeminen.

Huono ensimmäinen käyttötapaus on sellainen, joka vaatii paljon tulkintaa, arviointikykyä tai luovuutta. Tekoälyagentti on parhaimmillaan tiedon kokoamisessa ja rutiinien nopeuttamisessa, ei strategisten päätösten tekemisessä.

Kartoita tarvittavat datalähteet ja integraatiot

Kun käyttötapaus on selvillä, listaa mitä dataa agentti tarvitsee vastatakseen siihen. Taloushallinnon agentti tarvitsee pääsyn kirjanpitojärjestelmään. HR-agentti tarvitsee pääsyn henkilöstökäsikirjaan ja mahdollisesti HR-järjestelmään. Myyntiagentti tarvitsee CRM-datan.

Tarkista myös missä muodossa data on. Agentti pystyy tyypillisesti käsittelemään sekä järjestelmädataa (rajapintojen kautta) että dokumentteja (PDF, Word, Excel). Mitä paremmin data on järjestetty, sitä tarkempia vastauksia agentti antaa.

Määrittele käyttäjäroolit ja pääsyoikeudet

Päätä kuka saa käyttää agenttia ja mitä dataa kukin käyttäjärooli näkee. Tämä vaihe unohtuu usein, mutta se on kriittinen. Ilman selkeitä pääsyoikeuksia päädyt tilanteeseen, jossa myyjä näkee palkkatiedot tai harjoittelija pääsee käsiksi hallitusmateriaaleihin.

Hyvä lähtökohta on peilata olemassa olevia rooleja: jos talouspäällikkö pääsee tiettyyn dataan nykyisissä järjestelmissä, hän pääsee samaan dataan agentin kautta. Ei enempää, ei vähempää.

Pilotoi yhdellä tiimillä

Älä lanseeraa agenttia koko organisaatiolle kerralla. Valitse yksi tiimi, mieluiten se jonka käyttötapausta varten agentti rakennettiin. Anna heille viikko tai kaksi aikaa käyttää agenttia oikeassa työssä.

Kerää palautetta aktiivisesti: Mihin kysymyksiin agentti vastasi hyvin? Mihin huonosti? Mitä dataa puuttui? Mitä ohjeistusta pitää tarkentaa? Tämä palaute on arvokkaampaa kuin mikään ennakkosuunnitelma.

Mittaa tulokset ja laajenna

Pilotin jälkeen arvioi konkreettisesti: säästikö agentti aikaa? Paljonko? Olivatko vastaukset tarpeeksi tarkkoja? Luottivatko käyttäjät niihin?

Jos tulokset ovat hyviä, laajenna seuraavaan käyttötapaukseen tai tiimiin. Jos eivät, palaa vaiheeseen yksi ja tarkenna tehtävänantoa tai dataa. Epäonnistunut pilotti ei tarkoita, että tekoälyagentti ei toimi. Se tarkoittaa yleensä, että käyttötapaus oli väärä tai data puutteellinen.

Koko prosessi ensimmäisestä käyttötapauksesta toimivaan pilottiin voi kestää päivistä viikkoihin riippuen siitä, kuinka valmiina yrityksen data ja integraatiot ovat. Se ei vaadi kuukausia.

Usein kysytyt kysymykset tekoälyagenteista

Mikä on tekoälyagentti?

Tekoälyagentti on tekoälyä hyödyntävä ohjelma, joka pystyy suorittamaan tiettyyn aihepiiriin kuuluvia tehtäviä itsenäisesti. Se yhdistää yrityksen omat datalähteet ja työkalut, ja osaa vastata kysymyksiin luonnollisella kielellä. Termit tekoälyagentti, AI-agentti ja agenttinen tekoäly tarkoittavat käytännössä samaa asiaa.

Miten tekoälyagentti eroaa ChatGPT:stä tai Claudesta?

ChatGPT ja Claude ovat yleiskäyttöisiä tekoälychatteja, jotka vastaavat yleistiedon pohjalta. Yrityksen oma tekoälyagentti on yhdistetty suoraan yrityksen järjestelmiin ja dokumentteihin, ja sen pääsyoikeudet on rajattu käyttäjärooleittain. Ero ei ole kyvykkyydessä vaan hallittavuudessa, räätälöinnissä ja ylläpidossa.

Tarvitseeko tekoälyagentin käyttöönotto koodausta?

Ei välttämättä. Modernit alustat mahdollistavat tekoälyagentin käyttöönoton ilman teknistä osaamista. Oleellista on, että tiedät mitä haluat agentin tekevän ja että tarvittava data on saatavilla.

Miten nopeasti tekoälyagentin saa käyttöön?

Yksinkertaisimmillaan ensimmäinen toimiva agentti on käytössä minuuteissa. Laajempi käyttöönotto, jossa agentti yhdistetään useaan järjestelmään ja määritellään käyttäjäroolit, vie tyypillisesti päivistä viikkoihin.

Onko tekoälyagentti tietoturvallinen?

Se riippuu alustasta. Keskeisimmät asiat, joita kannattaa varmistaa: missä data sijaitsee, kuka pääsee käsiksi mihinkin, täyttääkö ratkaisu GDPR:n ja EU AI Actin vaatimukset ja ovatko käyttäjäroolit rajattu organisaatiotasolla.

Mitä tekoälyagentti maksaa?

Hinta vaihtelee merkittävästi riippuen alustasta, käyttäjämäärästä ja integraatioiden laajuudesta. Kustannuksia arvioidessa kannattaa huomioida kokonaiskustannus: alustan hinta, käyttöönotto, ylläpito ja mahdolliset konsultointikulut. Valmiit SaaS-alustat ovat tyypillisesti edullisempia kuin räätälöidyt ratkaisut.

Voiko tekoälyagenttiin luottaa?

Tekoälyagentti hakee vastauksensa niistä lähteistä, jotka sille on määritelty. Se ei keksi tietoa tyhjästä. Luotettavuus riippuu siitä, kuinka hyvää ja ajantasaista agentin käytettävissä oleva data on ja kuinka tarkasti sen tehtävänanto on määritelty. Hyvä agentti kertoo myös mistä lähteestä vastaus on peräisin, jolloin käyttäjä voi tarkistaa sen.

Kokeile yrityksen omaa tekoälyagenttia käytännössä

Qaicu on suomalainen alusta, joka on rakennettu tämän artikkelin periaatteiden mukaisesti. Agentti yhdistyy suoraan yrityksen käyttämiin järjestelmiin ja dokumentteihin, pääsyoikeudet rajataan käyttäjärooleittain ja käyttöönotto ei vaadi IT-projektia ja vie vain minuutteja.

Qaicua käyttävät jo muun muassa Springvest, Fennoa, Procountor, SDM Digital ja Tampereen yliopisto.

Kokeile ilmaiseksi tai varaa 15 minuutin esittely niin käydään läpi miten tekoälyagentti toimisi juuri teidän liiketoiminnassanne.